tiistai 13. tammikuuta 2015

San Agustín

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Terkut täältä kaukaa kotoa! Mun lopullinen sijainti on nyt siis Gran Canaria, San Agustin lähellä Maspalomasia ja Playa del Inglesiä. Hotelli on aika paljon siistimpi kun mitkä mun odotukset oli ja meidän harmiksi henkilökunnan huoneissa ei ollut tilaa joten saatiin hotellihuone käyttöön (todellakin harmi:D). Saadaan syödäksemme kolmesti päivässä, ja vaikka henkilökunnan ruokalan sapuskat ei kovin laadukkaita olekkaan niin kyllä niillä ainakin nää päivät on vatsansa täyteen saanut. Ihmiset täällä Gloria Palacessa on tosi mukavia, vaikka kielimuuri vähän eloa haittaakin. Täällä pätee aika hyvin sanonta: "Kaikki tuntee apinan mutta apina ei tunne ketään." sillä tuntuu että ihan kaikki tietää että ollaan ne uudet harjoittelijat, ja täähän ei tosiaan ihan mikään pieni paikka ole!
Saavuttiin siis lauantaina ja siitä asti ollaankin oltu vapaalla. Huomenna koittaa ensimmäinen työpäivä ylimmän kerroksen 4,5 tähden á la carte-ravintolassa ja oon tosi ilonen että sijoituttiin sinne eikä buffettiin. Mulla loksahti leuka ihan auki kun astuin ekan kerran hissistä ulos kattoterassille jossa ravintola on. Sieltä on niin siistit näkymät! Työpäivät on aina klo 16.00-00.00 eli ennen sitä on aikaa myös tehdä jotakin. Yöelämää mä en tänne tullut muutenkaan tutkimaan, eli työajat ei mua haittaa oikeastaan. Vapaapäiviäkin on viikossa kaksi, kyllä kelpaa.
Tänään käveltiin rantatietä pitkin katsastamaan pari ostoskeskusta ja tultiin sieltä sitten taksilla pois koska menomatkalla päästiin ehkä himpun verran eksymään reitiltä. En oo ostanut mitään vaikka turistikauppoja on tullut kierreltyä roppakaupalla kolmessa eri ostoskeskuksessa. Tänään mukaan tarttui kuitenkin Carharttin pipo nimikkoliikkeestä joka oli ihan pakko saada, vaikka se ei näissä lämpötiloissa tarpeellinen olekkaan, Suomessa sitten.

Koti-ikäväkään ei ole mua vielä päässyt yllättämään. Ekana päivänä kun meidän hakijat vei meidät mäkkäriin syömään niin mulla oli kyllä itkun pidättämistä kun sain ekan kerran yhteyttä Suomeen, se meni kuitenkin nopsaan ohi. Tieto siitä, että jo ensi viikolla saan Kallen tänne auttaa hallitsemaan mun päätä, ikävöin ihan tosi herkästi nimittäin. Kaapissa mulla on myös Fazerin sinistä ja salmiakkia jos tekee mieli jotakin kotoisan makusta. Tällä hetkellä kuitenkin kaikki hyvin ja aion ottaa ja ylläpitää asennetta, että mä oon tullu tänne toteuttamaan yhden mun unelman, ei ne mulle rakkaat ihmiset Suomesta tuu katoamaan tän neljän viikon poissaolon aikana. Aion nauttia tästä ihan tosissani! Myös auringon polttamasta ihosta... mun naama taisi nimittäin palaa heti kättelyssä tänään.
Nyt mä käperryn peiton alle nukkumaan, buenas noches!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti