keskiviikko 19. syyskuuta 2012

You know I dream in color

junnut1hihi2fire3koooviiis4fireinthehouse5junnnnnnnnut6palomiehii7fire8 Jos joku tulis nyt kysymään miulta, että onko miun elämä helpottanut yhtään, niin vastaisin etten tiedä. Pää on jotenkin ihan tyhjillään. äh. Oon keräilly voimia nukkumalla ihan älypaljon, eilenkin heti koulun jälkeen kun olin särkylääkkeen saanut alas, rojahdin omaan sänkyyn tajukankaalle ja heräsin illalla kasin pintaan ja kävin suihkun jälkeen taas nukkumaan. Oon ollu flunssassa puolkuntosena jo kaksi ja puoli viikkoa, lievästi alkaa jo vituttamaan. Tänään miuta ei kuitenkaan väsyttäny, joten intoa puhkuen käytin heti tilaisuuden hyväks tulla kirjottelemaan. En tiedä myöskään sitä, että mistä tää äkkinäinen muutos johtuu. Tai ehkä tiedänkin. Yks hymy melkein tuntemattomalta ihmiseltä helpottaa tosi paljon.
Oon ollut nyt kaks päivää koulun opetusravintolassa harjottelemassa sen käytöntöjä, eilen keittiössä ja tänään salin puolella. Miun mieleen oli kylvetty vaikka minkälaisia kauhutarinoita salin puolella työskentelystä, mutta miulla sujui hyvin. (jos ei lasketa sitä yhtä pudonnutta veistä joka kolisten hyppi pitkin lattiaa) Kaks päivää vielä jälellä, kyllähän se välillä melko rankaltakin tuntuu, ainakin näin aluks. Ruuista en pysty valittamaan. Ei kouluruokaa, eikä edes mitään sellaista, mitä tehdään normisti oppitunneilla. Tähän mennessä oon mutustellu hyvällä ruokahalulla kaikkee ihan liian hyvää, omnom. En pysty muutakun vyörymään pitkin katuja tän kolmen vuoden jälkeen. Pitäis varmaan alottaa joku uus harrastus, maybe ? Pakko vielä sanoa, että oon tosi ylpee itestäni ! Mie en oo ikinä pitänyt sipuleista, mutta eilen popsin punasipulia ihan ilman mitään naaman vääntelyitä. Naaman vääntelyä aiheuttaa vielä sienet, enkä oo kyllä niihin vielä ihan valmis koskemaan, innolla odottaen maksaa ynnämuuta, how great is that.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti