keskiviikko 15. elokuuta 2012

seven billion people in the world trying to fit in

elokuu -12 648 elokuu -126 elokuu -12 634 elokuu -12 664 elokuu -12 653 elokuu -12 661 elokuu -12 675 elokuu -12 659
Kaks ensimmäistä koulupäivää läpikäyty. En tiiä mitä pitäis aatella, mut tiiän että toi on just oikee paikka miulle. Ennen ensimmäistä päivää nukuin edellisenä yönä ehkä jonkun 2,5 tuntia, panikoin bussiin ehtimisestä ja ihan kaikesta muustakin. Se aamu oli pahempi ku ylä-astetta aloittaessa, haha :D
Mie tärisin ja kädet hikos. Yritin liikkua niin, etten herätä mitää huomiota. Kuljin vaan eteenpäin. Ku kaikki me uudet kokki-opiskelijat lädettiin ulos juhlasalista ensimmäisinä kaikista, tunsin muutamia pistäviä katseita väkijoukosta. Jo siinä vaiheessa, kun b-luokalle menevien oppilaiden nimiä alettiin luettelemaan, toivoin etten pääse sille luokalle. Miun onneks siinä kävi sitten niin, että seuraavat 3 vuotta kuluu HRC12C-luokalla ! Voin muistella tota ensimmäistä päivää vaan nauraen. Kun me kaikki 20 istuttiin sen suuren pöydän ääressä, kukaan ei sanonu sanaakaan. Ei oikeesti yhtään mitään. Ryhmänohjaaja selitti suu vaahdossa kaikkia tärkeitä muistettavia asioita ja kaikki vilkuili ujosti ympärilleen, hiljaa. Koko päivän miun teki mieli alkaa hölöttämään, mut näin parhaakseni olla ihan turpa kiinni.
Tänä aamuna miuta ei edes jännittänyt. Paitsi just ennen kun mentii takasin opetuskeittiöön. En tiiä yhtään mikä se tunnetila oli mut se meni yhtä äkkiä ohi ku oli tullutkin. Tänään me ei tehty mitään muuta, kun luettiin ksao:n kalenterista muistettavia juttuja ääneen. Ja alleviivattiin. Puuduttavan tylsää. Kahdeksasta kahteen asti. Vikaksi meillä oli ryhmänohjaajan tunti ja se oli jo paljo kivempaa kun se ääneen lukeminen. Kerrottiin kaikki jotain meistä itsestämme ja luokassa jopa naurettiin ! melkonen saavutus etten menis sanomaan. No ei, toka päivä oli jo paljon parempi, kun porukka alko puhumaan keskenään. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.
Meitä peloteltiin muuten heti tänään 20 kg sipulien pilkkomisella, voi sitä itkun määrää kun se päivä koittaa. Meinasin tänään nukahtaa bussiin, tää koulunkäynti ei oikein toimi miun unimäärillä. Rakastan sitä ku herätyskello soi kello 05.10 (vaikka koulu alkaa vasta 08.05...)  Tosta syystä taidan olla kunnon badass ja mennä nukkumaan ennen yhdeksää, että herääminen onnistuis edes jotekuten huomenaamulla. Nii, kunhan saan tulostettua uuden lukujärjestyksen ku kävi pikku accident. Voin vaan kuvitella montako joudun tulostelemaan jo tän ekan jakson aikana...
Ainii ! kuvista voi ehkä joku nokkela päätellä että värjättiin piiiitkästä aikaa miun hiukset. Ja tää teksti pomppii nyt ihan liikaa, yliväsymys dojoingg.

2 kommenttia:

  1. Ooh, mulla on niin ikävä Ksao:ta ja kulttuurin toimipistettä ja varsinkin sitä bussimatkaa. voih. Voin sanoo et siihen aikaseen heräämiseen tottuu kyllä. Viimisenä vuotena menin suunnilleen joka päivä het aamusta kouluun vaikka ei oliskaan alkanu vielä muutamaan tuntiin.. : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. uskon itekkii että alkaa heräämine pikkuhiljaa sujua :D

      Poista